Tällä viikolla julkaistiin Vaasan yliopiston ja ajatuspaja E2:n luotsaaman ison Ilmassa ristivetoa -hankkeen loppuraportti, jossa selvitetään suomalaisten ilmastoasenteita. Tutkimuksen tiedotteeseen ja siitä tehtyyn Yle:n juttuun nostettiin esille yllättävä löydös.

Hankkeen tiedotteessa kerrotaan, että vaikka vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät tuntevat ilmastokysymykset muiden puolueiden äänestäjiä paremmin, he “ylikorostavat ihmisten roolia ilmastonmuutoksessa”. Raportissa arvioidaan, että ilmastotutkimuksen tulkintaan liittyy “ideologisia painotuksia” koska ihmiset janoavat “kertakaikkista muutosta”. Ilmastonmuutoksesta huolestuneiden virheellisiksi kuvattuja käsityksiä rinnastetaan perussuomalaisten kannattajien ilmastonmuutoksen epäilyyn.

Image for post
Image for post
näyte ajatuspaja E2:n tiedotteesta

Olennainen pätkä löytyy hankkeen tutkimusraportin sivulta 92–93. Kyselytutkimuksen vastaajat voivat valita johtuuko ilmastonmuutos 1) “täysin ihmisten toiminnasta”; tai 2) “pääosin ihmisen toiminnasta, osin luonnollisesta kehityskulusta” (muitakin vaihtoehtoja on…


Aloitetaan alusta. Sain syksyllä kutsun Riku Rantalan neloskanavan ilmastoaiheiseen televisio-ohjelmaan keskustelemaan jätteistä, kiertotaloudesta ja ilmastosta. Jätteet ja jäteratkaisut ovat rehellisin kuva ekosysteemien ja ylikulutusyhteiskunnan tilasta, joten suostuin ilolla.

Miksi Fortum oikein rahoittaa Rantalan 100 kysymystä ilmastosta tv-sarjaa? Ja miksi minä olen ohjelmassa mukana?

Valtioyhtiö Fortumin ja sen omistaman Uniperin fossiiliset kasvihuonepäästöt ylittävät kaikkien suomalaisten vuosipäästöt. Luit oikein: yhden yhtiön ja sen tytäryhtiöiden fossiiliset ilmastopäästöt ovat siis yli kuusi miljoonaa kertaa suuremmat kuin sinun päästösi. Päälle tulee vielä usein laskematta jääviä päästöjä jätteiden ja bioenergian polttamisesta. Luulisi siis yhtiöllä riittävän hommia päästöjen vähentämisessä. …


Image for post
Image for post

Olen ollut jo melkein vuoden kirjoittamatta mitään suomeksi. Suomen kieltä on ikävä, joten siksi tämä alusta. Vuorossa alkuun vakavaa kalapuikkoasiaa, eikä tämä siis liity viiksiin niin mitenkään.

Kestävästi tuotettu kala on nosteessa ja se onkin hyvä ajatus. Muun muassa kestävän kalan sertifikaatti MSC tekee Suomessa tunnetuksi seitiä.

MSC-järjestelmällä on kuitenkin arvostelijansa. Tuoreessa raportissa, ja sen tausta-aineistona toimivassa arvostetun Plos One -journaalin tutkimusartikkelissa, MSC-merkintää kritisoidaan koska kaikesta sertifioidusta kalasta yli 80 % pyydetään meriekosysteemiin tai merenpohjaan haitallisesti vaikuttavilla teollisilla pyyntimenetelmillä, kuten pohjatroolilla.

Seitiä ja sen lähisukulaista alaskanseitiä myydään marketeissa kalapuikkoina, pakastefileinä ja tuoretiskissä. Ympäristöjärjestö WWF:n tunnetussa kalaoppassa seitin ostajaa kehotetaan välttämään…

Otto Bruun

Ympäristöoikeudenmukaisuus. Mitä se on ja miten se tehdään?

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store